Teknologian huippu: tekoäly!

Kuluneen vuoden aikana tekoäly on ollut sana, johon on törmännyt yhä useammin. Tekoäly kuuluu liki kaikkeen toimintaan, mitä keksiä saattaa. Kaikki sellainen, mikä vanhastaan on kuulunut ihmisen ajattelun piiriin, mutta on nyt mahdollista koneelle enemmän tai vähemmän onnistuneesti, kutsutaan tekoälyksi. Suppeimmillaan tietokoneen laskuohjelmia voi kutsua tekoälyllä tuotetuksi. Samoin älypuhelin voidaan mieltää tietynlaiseksi tekoälyksi. Varsinaiset tekoäly-innovaatiot kuitenkin ovat vaativampia ja niiden kehittäminen on vasta nyt tulossa kaikkien tietoon. Tekoälyyn perustuvat innovaatiot ovat myös niitä, joihin sijoittaminen voi olla tulevaisuutta ajatellen kaikkein tuottoisinta.

==Kasvien tunnistamisesta robottiautoon==

Tekoälyllä voidaan esimerkiksi tuottaa tekstiä, jonka kirjoittamiseen ennen tarvittiin ihmistä. Sen avulla voidaan kuvata asioita ja tulkita niitä siten kuin ihminen tekisi. Yksi tällainen on juuri kokeilussa Suomessa. Kun tarvitaan tietoa siitä, millaista tienvarsikasvillisuutta on missäkin päin Suomea, tekoälyllä voidaan ensin kuvata maisema ja sitten antaa koneen tulkita, mitä kasvillisuutta sieltä löytyy. Aluksi tekoälylle tuotti vaikeuksia tunnistaa esimerkiksi eri kasvun vaiheessa olevia kukkia. Uusimmissa testeissä se kuitenkin suoriutui jo virheettömästi tunnistamisesta. Tästä tulee olemaan paljon hyötyä siinä, kun suunnitellaan miten tienvarsien kasvillisuutta pitäisi hoitaa.

Ilman kuljettajaa ajavat autot ovat ehkä yleisimmin tunnettu tekoälyä hyödyntävä innovaatio. Näitä robottiautoja on kokeiltu jo Suomessakin. Liikenteen havainnointi perustuu niissä samanlaiseen havainnointiin kuin kasvien tunnistaminen. Kun tekoälylaitteelle näytetään tarpeeksi monta kertaa eri tilanteista kuvaa, se vähitellen oppii mistä on kysymys. Se oppii tunnistamaan tilanteita. Tällöin kone oppii käyttäytymään samalla lailla kuin ihminen vastaavassa tilanteessa toimisi.

==Tekoäly – hyödyllinen vai vaarallinen innovaatio?==

Tekoälyn vaarallisuudesta on varoiteltu jo jonkin aikaa. On mahdollista, että tekoäly oppii tekemään sellaisiakin asioita, joihin ihmisjärjellä ei kyetä. Esimerkiksi finanssialalla tekoäly voisi tehdä ratkaisuja, jotka oikeasti johtavat maailman rahamarkkinat ongelmiin. Jo nykyisissä rahoitusalan kriiseissä on syytetty automaattisesti toimivia osakkeiden osto-ohjelmia. Jos ostojen ohjelmointi on toteutettu esimerkiksi vain mahdollisimman suuren voiton toivossa ilman mitään muita arvotekijöitä, kone voi ajaa esimerkiksi kokonaisia valtioita vaikeuksiin.

==Joutilas ihminen vs. työt tekevä kone==

Työpaikkojen katoamisella on peloteltu jo pitkän aikaa ihmisiä. Ihmiskunnan historia kuitenkin osoittaa, että vaikka tekoäly korvaisikin monia työtehtäviä, uusia työpaikkoja syntyy uusien mahdollisuuksien ympärille. Kun tekoäly toteuttaa jonkun asian jollain tavalla, tarvitaan ihmistä luomaan edellytyksiä sen toiminnalle. Tekoäly soveltuu hyvin esimerkiksi suurten aineistojen käsittelyyn, niin kuin tietokoneetkin aikoinaan. Samoin tarkkuutta vaativat työt kuten vaikka kirurgia voi hyödyttää työssään leikkausrobotteja. Inhimillinen käsi ei koskaan voi olla niin tarkka kuin robotti, mutta toisaalta inhimillisyyttä tarvitaan luultavasti tilanteen mukaan toimimiseen. Valmiiksi ohjelmoitu robotti ei välttämättä osaa toimia erilaisissa odottamattomissa tilanteissa siten kuin inhimillisen järjen omaava ihminen.

Parhaimmillaan robotit toimivat ihmisten ohjauksessa ja apuna tekemässä niitä töitä, mitkä niille parhaiten luontuvat. Tekoälystä voi todella hyvällä syyllä kysyä: uhka vai mahdollisuus?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *