Terveydenhoitoala ja teknologia

Johtuen varmaan osittain Suomen ikärakenteesta, jossa eläkeläisten ja vanhusten määrä on suhteellisen suuri verrattuna työikäisiin ja nuoriin ihmisiin, Suomessa on ollut jo useamman vuoden nähtävissä suurta kiinnostusta erilaisiin terveysteknologian ja ikääntymisen ongelmia ratkovan teknologian kehittämiseen ja rahoittamiseen. Tästä alasta on povattu uutta vientituotetta Suomelle myös muihin maihin, missä ikääntyvien määrä on kasvussa kuten Japaniin.

Parhaimmassa tapauksessa ikääntymisen aiheuttamia kuluja pystytään minimoimaan monella eri tavalla. Ihmiset voivat elää kotonaan pidempään, jos kotiasumista tukeva teknologia tulee mahdollisimman monen ulottuville. Tähän kuuluvat erilaiset avustavat tekniikat ruokapalveluista digitaaliseen seurantaan. Keräämällä erilaisilla terveyssovelluksilla tietoa ihmisten terveydentilasta saadaan ihmiselle itselle tieto siitä, mitä hänen kannattaa tehdä pitääkseen yllä terveyttä. Sairaanhoidossa ja lääketieteessä kehittynyt teknologia auttaa parantamaan yhä useampia ihmisiä ja esimerkiksi etänä toteutettavat leikkaukset ja robottileikkaukset alkavat yleistyä. Haja-asutetussa Suomessa kaikista etäpalveluna tehtävistä toimista voi olla suurta taloudellista hyötyä.

==Kotiasuminen ja teknologia==

Teknologia on hiipinyt vanhustenhoitoon vaivihkaa. Vielä jokin aika sitten ei voinut kuvitellakaan, että vanhuksen kanssa olisi voinut vaihtaa päivittäin kuulumisia kasvokkain toiselta puolen Suomen. Kuvaruudut, joilla voidaan käydä ruudun kautta keskustelua, ovat tärkeitä niin omaisille kuin hoitohenkilökunnalle. Verrattuna pelkkään puhelinsoittoon vanhuksen näkeminen ruudulta kertoo terveydentilasta ja kunnosta paljon enemmän. Samoin vanhukselle itselle yhteyden saaminen ulkomaailmaan toteutuu ruudun kautta helpommin.

Ruokapalveluja on pyritty tuomaan robotiikan piiriin varhaisessa vaiheessa. Vanhuksen päivittäinen lämmin ruoka on mahdollista hoitaa ruoka-automaatin kautta. Automaatissa on jäädytettynä erilaisia, vanhuksen aiemmin itse valitsemia ruokia, joita voi valita itselle sopivassa järjestyksessä. Samassa laitteessa oleva uuni lämmittää ruuan tarjoilukelpoiseksi. Tämä laite on ollut kokeilussa jo muutaman vuoden ajan.

Kameroita käytetään siinä, että vanhuksen liikkumisen turvallisuutta voidaan tarkkailla etänäkin, jos tarpeen. Huomaamattomasti vaikka kukkaruukkuihin asennetut kamerat valvovat, että vanhus ei esim. pääse kaatumaan kenenkään sitä näkemättä. Sänkyyn puolestaan voi asentaa valvontajärjestelmän, jonka kautta tieto siitä, miten hyvin vanhus on nukkunut, menee vaikka omaisille.

Uusi teknologia voi helpottaa ikäihmisten hoitoa sen osalta, että valvontaa on automatisoitu eikä se vaadi hoitajaresursseja niin paljon kuin aiemmin. Riskinä on se, että ihmiskontaktit vähenevät ja vanhusten yksinäisyys pahenee. Heille, jotka pääsevät itse vielä liikkeelle, valvottu koti voi olla hyvä ratkaisu, sillä se vie pois huolta siitä, että entä jos minulle sattuu jotakin. Samoin omaiset voivat olla enemmän rauhassa, kun heillä on valvontayhteys vanhuksen olosuhteisiin. Yksityisyyden katoaminen on kuitenkin inhimillisesti katsoen hieman kyseenalaista. Olisi tärkeää, että vanhukset itse osallistuisivat kehitystyöhön siitä, mihin suuntaan kotiasumisen teknologiaa viedään. Vanha ihminen ei välttämättä ole niin tottunut tekniikkaan elämässään kuin nuoremmat sukupolvet. Siksi olisi otettava huomioon psykologiset näkökulmat uuden teknologian tuomisessa vanhempien ihmisten kotielämään.

==Terveysdatan kerääminen omaan käyttöön==

Vanhusten hoitoon kehitetyn teknologian lisäksi omaehtoinen terveyden tarkkailu on nouseva teknologinen ala, jolle voi povata aurinkoista tulevaisuuttakin. Ihmisiä kiinnostaa elää yhä vanhemmaksi ja yhä terveempänä. Tähän tarpeeseen on kehitetty erilaisia sovelluksia, jotka seuraavat esim. ihmisen unta, painoa, kehon koostumusta, päivittäisen liikunnan määrää jne. Uusien digitaalisten sovellusten kautta data voidaan saattaa myös vaikka lääkärien ja vakuutusyhtiöiden ulottuville. Parhaimmillaan tämä todella nostaa ihmisten elinikää ja kohentaa terveyttä, mutta samoin kuin vanhusten teknologiassa, huonoimmillaan yksityisyys kärsii ja ihmisen henkilökohtaiseen terveyteen liittyvät tiedot päätyvät ulkopuolisiin käsiin. Eettisesti arveluttavaa on myös se, että voidaanko ihmisen terveydenhuollolle laskea hinta sen perusteella, miten hyvin hän itsensä hoitaa. Vakuutusyhtiöiden tietoon päätyvä data voi olla alku kehityskululle, jossa ulkopuoliset tahot pääsevät vaikuttamaan yhä enemmän elämän kulkuumme ja ratkaisuihimme.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *